Ovulaatiotestiongelmia

Johan on ihmeellisiä käänteitä tullut eteen viimeisellä inssiviikolla. Maanantaina hyvin erikoinen heikotusepisodi ja eilen paniikkia nostatti liian aikainen ovulaatioplussa.

Kävin tosiaan eilen apteekissa hakemassa lisää ovulaatiotestejä. Valitettavasti kyseisestä toimipisteestä olivat kuitenkin tutut ja turvalliset ClearBluen digiversiot loppuneet, joten jouduin ostamaan minulle entuudestaan tuntemattomia, apteekin oman merkin testitikkuja.

Eilen oli siis kiertopäivä 9, eikä minulla olisi ollut periaatteessa tarvetta testata ovulaatiota vielä. Ehkä uteliaisuudesta uusia testejä kohtaan päätin kuitenkin uhrata yhden tikun "harjoittelumielessä". No siihenhän piirtyi aivan selvät ja tasavahvat kaksi viivaa. MITEN HELVETISSÄ. Testihetkellä oli jo ilta, eikä asialle ollut mitään tehtävissä siihen kellonaikaan.

Tänään aamulla tein sitten viimeisen jäljellä olevan digitestin, sekä apteekin oman testin, mutta molemmat näyttivät tällä kertaa selvää negatiivista. Siinäkö se ovulaatio nyt meni, huomaamatta ohi? Päätin kuitenkin pirauttaa vielä klinikalle ja kysyä neuvoa. Soitin klo 8 ja jo tuntia myöhemmin olin lääkärin ultrattavana.

Ultrassa näkyi vasemmalla noin 15mm kokoinen follikkeli, joten huh, ovulaatio on vasta tuloillaan. Kohdun limakalvo oli myös turhan ohut, muistaakseni hieman alle 6mm, viitaten myös siihen, ettei ovulaatio ole ajankohtainen tänään tai vielä huomennakaan. Lääkäri ei osannut sanoa, miksi testi näytti positiivista. Toki nuo viivatestit ovat aina jonkin verran tulkinnanvaraisia ja siksi olen viime aikoina tykännyt mieluummin testailla ovulaatiota ClearBluella, koska siihen piirtyy selvästi hymynaama tai tyhjä ympyrä.

Sovimme lääkärin kanssa, että pistän huomenna (kp 11) Pregnylin, jolla ajoitetaan ovulaatio perjantaille. Perjantaina piti alkuperäisen suunnitelman mukaan olla ensin ovulaatioultra ja sitten inseminaatio, jos follikkeli riittävän suuri. Mutta nythän ultralle ei ole enää mitään tarvetta, kun tiedetään, että follikkeli on hyvässä kasvuvauhdissa. Perjantaina siis nokka kohti inseminaatiota!

Vintti pimeänä - Letrozolien sivuvaikutusta?

Olipas eilen mielenkiintoinen päivä. Työpäivän jälkeen suuntasin suoraan kuntosalille jalkatreeni mielessäni. Alkulämmittely juoksumatolla ja soutulaitteessa kulki vielä ihan hyvin. Kun sitten siirryin tekemään ensimmäistä varsinaista treeniliikettä (yhden jalan kyykkyjä Smith-laitteessa), totesin välittömästi, että nyt tuntuu kyllä aivan poikkeuksellisen raskaalta. Jouduin vetämään happea sarjojen välissä oikein kunnolla, ennen kuin pystyin jatkamaan harjoitusta. Sydän tuntui räjähtävän ulos rintakehästä ja syke pysyi lepotauoista huolimatta aika korkealla. Smithistä siirryin sitten jalkaprässiin ja otin siihen vielä tarkoituksella noin 10kg pienemmän vastuksen kuin yleensä. Sain tehtyä kaksi sarjaa, kunnes päässä alkoi tuntua kummalliselta ja humisevalta. Samaan aikaan kylmä hiki hiipi otsalleni. Sisukkaana tein kuitenkin vielä hyperextensionia lisäpainojen kanssa kaksi sarjaa - voinnin edelleen heikentyessä. Tässä vaiheessa onneksi tajusin lopulta viheltää pelin poikki ja siirtyä pukuhuoneeseen.

Hoipertelin seiniä pitkin wc-tiloihin ja lysähdin pöntölle istumaan. Tuntui, että kaikki voimat raajoistani ovat kadonneet. Myös kasvoissa oli outo, raskas olo. Katsoin itseäni peilistä; huulia myöten vitivalkoinen ihminen tujotti tyhjällä katseella minua sieltä takaisin. Kävin makaamaan lattialle, nostaen jalat pöntölle. Melkein saman tien minun oli kuitenkin noustava takaisin istumaan. Oksensin ja heti perään ripuloin voimakkaasti. Tärisevänä soitin miehelleni ja sain soperrettua, että tuletko hakemaan minut pois, en selviä bussin kanssa. No mieshän tuli ja sen aikaa makailin siellä pukuhuoneessa keräilemässä itseäni. Onneksi olo lähti kotiin päästyäni pian kohenemaan, eikä ilmeisesti kyse ollut mistään heikotusta vakavammasta asiasta.

Mulla ei ole minkäänlaista huimaustaipumusta, en muistaakseni ole koskaan pyörtynyt. No en eilenkään sitten loppupeleissä pyörtynyt, vaikka maailma aika ajoin musteni silmissäni -  mutta kaukana tajunnanmenetys ei kyllä ollut. Se oksentaminen oli omituista, vatsan sekaisuus ei niinkään, koska sitä minulla saattaa olla ihan yhtäkkiä muutenkin. Kamalinta oli yrittää puhua normaalisti puhelimessa, mutta tuntuu kuin olisi 3 promillen humalassa noin 5 sekuntia ennen sammumishetkeä... Aika järkyttävä kokemus kaiken kaikkiaan.

Että näin tällä kertaa. Olin nukkunut 9-tuntiset yöunet, syönyt kunnolla (ja välipalankin hieman ennen treeniä) sekä huolehtinut riittävästä vedenjuonnista. Mitkään elintapa-asiat tätä eivät siis selitä. Lueskelin Letrozolien haittavaikutusluetteloa ja siellä kyllä mainittiin huimaus, huonvointisuus, jopa oksentelu ja ripulikin. Viime kierrossa ei ollut minkäänlaisia oireita, joten tosi kummallista, että nyt niitä sitten tulikin ihan rytinällä ja odottamatta. Ainakin toivon, että eilinen oli lääkityksestä johtuvaa, eikä oikeasti merkki jostain vakavasta.

Kolmas ja viimeinen inseminaatio marraskuussa

Kuukautiset alkoivat sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kuten ennustinkin viime inssin perusteella; vuoto on nyt molemmilla kerroilla käynnistynyt 12 vuorokautta hoidon jälkeen.

Kolmannen ja viimeisen inssin ovulaatioajankohta sattuisi tottakai juuri lauantaille, jolloin klinikka on kiinni. Just joo, vituiksihan se menee tämäkin yritys, tuumasin - kunnes onneksi soitin klinikalle! Hoitaja heti rauhoitteli, että asia saadaan kyllä järjestymään. Varasimme ovulaatioultran perjantaille 1.11., joka on kiertopäivä 12 (viimeksi ovuloin Letrozolien avulla kp 13). Jos munasolu on tuolloin riittävän suuri, se voidaan poksauttaa taas irti Pregnyl-piikillä ja silloin saamme myös inseminaation tehtyä samana päivänä.

Inssin jälkeen, loppukierron tueksi saan vielä keltarauhashormonia. Sitten on kaikki keinot tämän hoitomuodon suhteen kokeiltu ja joudumme siirtymään IVF-jonoon.

Toiveet ovat nyt aika matalalla.

Tuntemuksien vertailua

Viimeksi kirjoittelin tuntemuksiani blogiin inseminaation jälkeen piinapäivinä 3, 5 ja 7. Aikaa kuluttaakseni päätinkin toteuttaa nyt tällaisen vertailun 1. ja 2. inseminaation välillä.

Ensimmäisessä inssissä mietin jatkuvasti, kuinka mones kiertopäivä on menossa ja milloin saisin tehdä raskaustestin. Tuolloin olin henkisesti ihan hajalla, ajoittain pilvilinnoissa kuvittelemassa miten hedelmöityshoito vihdoin toisi meille lapsen ja sekunnin kuluttua alimmassa helvetissä itkemässä, että mitä jos hoidot eivät autakaan. Jep, olin ladannut aika paljon odotuksia ensimmäiselle hoitokerralle. Piinapäivä 3 oli tässä inssissä jo paljon helpompi, enkä tiedä voiko sitä oikein piinapäiväksi sanoakaan, koska en ole toimenpiteen jälkeen juurikaan miettinyt koko asiaa. Kai sitä suhtautuu nyt jotenkin realistisemmin näihin inssin mahdollisuuksiin, jotka eivät tosiaan ole mitkään päätä huimaavat. Ja toisaalta nyt kehossani ei myöskään ole tunneherkkyyttä boostaavaa, synteettistä raskaushormonia :D

Piinapäivänä 5 on molemmissa kierroissa ollut hyvin samantyyppistä oirehdintaa. Lämpötila koholla, palelua, tolkutonta väsymystä unen määrästä riippumatta, alavatsan turvotusta, ilmavaivoja. Mieliala on tosin nyt inssissä numero 2 ollut paljon tasaisempi, johtuneeko juuri siitä, etten joutunut piikittämään Pregnyliä. Mitään toiveita nostattavaa oiretta ei kuitenkaan tässäkään inssissä ole valitettavasti havainnut, vaan kaikki edellä mainitut lukeutuvat ihan niihin perus "ennen menkkoja" -olotiloihin.

Viikko inseminaation jälkeen olen 1. inssissä raportoinut kaikenlaisten olotilojen poistuneen, kohonnutta lämpötilaa lukuunottamatta. 5 päivää myöhemmin kuukautiset alkoivatkin tehdä tuloaan. Kakkosinssissä viikon kohdalla oikeastaan hyvin samankaltainen tilanne, ja nyt jännittääkin mitä seuraavat 5 päivää tuovat tullessaan... Jos sama linja jatkuu kuin edellisessä inssissä, niin kuukautisten pitäisi alkaa tämän viikon sunnuntaina tai ensi viikon maanantaina.

Onneksi loppuviikko on buukattu täyteen ohjelmaa. Lähdemme miehen kotikaupunkiin syysloman kunniaksi ja palaamme vasta sunnuntaina. Eipä siis ole paljon aikaa murehtia kuukautisten alkamista.

16 päivän odotus alkakoon, part 2

Toinen inseminaatio tehty kiertopäivänä 13 ja vähän sekavat fiilikset nyt.

Tosiaan tuo ovulaatioplussa tuli yllättäen jo kp 13, eli 3-4 päivää tavanomaista aikaisemmin (kiitos Letrozolien). Tästä syystä myös miehen näyte oli aiempaa heikompi, koska oltiin ehditty heilutella peittoja kotona juuri edellisenä iltana... Siittiöiden määrä oli tästä syystä melko pieni, vaikkei näytteessä muuten vikaa ollutkaan. Mieluitenhan tuo pidättäytymisaika saisi olla 1-2 vrk, mutta lääkäri ei ollut tästä erityisen murheissaan. Kuulemma huonompi olisi, jos pidättäytymisaika olisi turhan pitkä, koska silloin siittiöt ovat usein huonolaatuisia. Mutta ilman Pregnyliä siis selvittiin tällä kertaa, ovulaatio tuli spontaanisti.

Toimenpide sujui tällä kertaa todella nopeasti. Edellisellä kerralla (eri) lääkäri mittasi kohdun limakalvon paksuuden ja follikkelin koon ennen siittiöiden ruiskutusta, mutta tällä kertaa katsottiin vain pintapuolisesti, että vasemmalla on reilun kokoinen johtofollikkeli ja limakalvokin vaikutti normaalilta. Mitään mittoja ei siis otettu. Myös ruiskutuksen tämänpäiväinen lääkäri teki paljon nopeammin, eikä hän seurannut kohdun liikkeitä ultralla toimenpiteen aikana toisin kuin viimeksi tehtiin. Mutta eipä näillä yksityiskohdilla varmaan suurta merkitystä ole onnistumisen kannalta.

Keskusteltiin myös loppukierron tukilääkityksestä. Lääkärin mielestä ei ole järkevää ottaa käyttöön keltarauhashormonia suun kautta tai emätinpuikkonakaan, sillä nythän kroppani erittää sitä ihan omasta takaa ovulaation myötä. Olen ehkä vähän pettynyt tähän ratkaisuun, mutta lääkäri lupasi seuraavassa ja viimeisessä inssissä sitten, että tarvittaessa otetaan "kaikki keinot käyttöön", jotta onnistutaan.

Raskaustestin saan tehdä torstaina 24.10. Jos sinne asti nyt edes päästään.

Ovulaatiopäiväkirja

Kiertopäivä 7, klo 19:00: Aloitin LH-huipun metsästyksen hätähousumaiseen tapaani taas turhan aikaisin. Mieheni sanoin, "sä kirjaimellisesti kuset rahan päälle ja heität sen sitten roskiin". Yeah, that's me! No mutta tällä kertaa varhaiselle testaamiselle oli ihan syykin - nimittäin se, että olin huomaavinani jo silloin ensimmäisiä ovulaatio-oireita. Alavatsaa nipisteli toispuoleisesti ja lisäksi valkovuodon koostumus oli muuttunut. Testiin piirtyikin aika selkeä viiva, mutta kuitenkin vielä reippaasti kontrolliviivaa haaleampi. Ja tässä kohdassa siis käytin netistä tilaamiani erittäin herkkiä (20mIU/ml) ovisliuskoja.

Kiertopäivä 8, klo 16:30: Seuraavana päivänä testiviivassa ei ollut muutoksia tapahtunut. Erityisesti oikealla alavatsassa ja -selässä tuntui kuitenkin edelleen painetta ja inhottavaa jomotusta.

Kiertopäivä 9, klo 15:15: Päätin jatkaa testaamista samanlaisella rytmillä, eli vajaan vuorokauden välein pissiä tikkuun ovulaation toivossa. Ei uutta tai ihmeellistä viivan värissä, hailakkana mutta selkeästi kuitenkin erottui.

Kiertopäivä 10, klo 13:00: Lauantai. Olin lähdössä kaverini varpajaisiin, joten tein ovulaatiotestin lisäksi myös raskaustestin. En tiedä miksi, koska olinhan raskauden mahdollisuuden poissulkenut jo  a) kuukautisten alettua ja b) raskaustestin tekemällä ennen letrotsoli-kuurin aloittamista. Järkytykseni oli suuri, kun ovulaatiotesti oli edelleen ennallaan, mutta aivan kuin raskaustestiin olisi piirtynyt jonkinlainen haamu?? Pyysin vielä miehenkin katsomaan ja kysyin, näkeekö hän siinä mitään, niin kuulemma jotain hyvin, hyvin pientä. Olen tässä viimeisen 2 vuoden aikana tehnyt testin jos toisenkin, eikä ole kyllä koskaan joutunut sekuntiakaan tihrustamaan tikkua vaan ovat aina olleet ihan selkeitä negatiivisia. Hyvin äkkiä kuitenkin päädyin siihen, että koska inseminaatiosta oli tässä kohtaa jo 3 viikkoa, ei olisi mitenkään mahdollista saada positiivista tulosta vasta nyt. Lääkärinkin ohjeistuksella raskaustestipäivä olisi ollut jo viikko aiemmin, joten kyllä sen siinä ennen letrotsoli-kuuria olisi pitänyt positiivista näyttää, jos olisi näyttääkseen. Mutta en tiedä, miksi testissä sitten oli näkyvinään jotain. Vaikea uskoa sen olleen pelkkää psykologiaakaan, sillä nimenomaan tässä kohtaa toivoin, että EN OLISI raskaana. Letrotsolia ei missään nimessä saisi syödä raskausaikana, joten tässä yksi syy, että toivoin negatiivista tulosta. Tein vielä toisen, yhtä herkän raskaustestin (eri merkkisen) myöhemmin samana päivänä ja se oli kyllä sitten ihan puhdas nega.

Kiertopäivä 11, klo 10:00: Superherkät liuskat olivat loppu, joten siirryin käyttämään ClearBluen digitaalista testiä, joka näyttää kaksi hedelmällisintä päivää hymynaama-ikonilla. Eipä näkynyt ovulaatiota vieläkään. Siinä onkin kyllä herkkyytenä 40mIU/ml eli aika paljon enemmän hormonia saa olla virtsassa, ennen kuin mitään alkaa näkyä.

Kiertopäivä 12, klo 6:30: Ei edelleenkään hymynaamaa. Ottaessani testiliuskan ulos laitteesta, katsoin (vaikkei ohjeiden mukaan pitäisi) että testiviivaa hädin tuskin erotti kontrolliviivan vierestä... Lämpötilakaan ei ollut vielä kohoamassa, vaan oli se perinteinen 37,3. Illalla tosin oli hyvin runsasta ja limaista valkovuotoa, joka kieli ovulaation lähestymisestä. Ja kyllä, too much information.

Kiertopäivä 13, klo 6:15: Hymynaama?? Mitä hittoa, näin aikaisin. Soittelin heti klinikalle ja sainkin ajan inseminaatioon samalle päivälle. Siitä myöhemmin omassa postauksessaan.

Fiilikset Letrozol-kuurista ja seuraavien päivien suunnitelmia

Aloitin Letrozol-kuurin lääkärin ohjeen mukaisesti kiertopäivänä 3, eli lauantaina. Tein vielä varmuudeksi lauantaiaamuna raskaustestin, sillä kuukautiseni olivat jotenkin oudot tällä kertaa. Ensimmäinen päivä oli hyvin kivulias ja runsasvuotoinen kuten aina, mutta sitten kivut ja vuotokin vähenivät lähes nolliin! Toisena päivänä taisin ottaa vain yhden Burana 600mg, mikä on minulle harvinaista, sillä "normaalimäärä" olisi ehkä 3-4 tablettia... Vuotokin tosiaan muuttui pieneksi tiputteluksi, vaikka tavallisesti vuodan kuin seula ensimmäiset kaksi tai kolme päivää.

No, testi näytti joka tapauksessa selkeää negatiivista, joten uskalsin aloittaa Letrozolin. Toistaiseksi en ole huomannut lääkkeellä mitään kummempia sivuvaikutuksia, en edes niitä paljon mainostettuja kuumia aaltoja. Herää epäilys, että mahtaako se tehotakaan :D Kiertopäivästä 8-9 lähtien ajattelin testailla taas ovulaatiota, niin siinähän sen sitten näkee.