torstai 20. heinäkuuta 2023

Käynnistysaika ensi viikolla

Jaiks, nyt on tälle raskaudelle asetettu parasta ennen -päiväys. Ensi viikon perjantaina 28.7. (rv 39+4) menen käynnistykseen, mikäli ennen sitä synnytys ei käynnisty itsestään. 

Vauvalla oli taas kaikki oikein hyvin ultrassa. Kokoarvio on tällä hetkellä 2781g, joka alkaa kuulostaa jo tosi hienolta verrattuna siihen, että esikoinen oli tosiaan 350g pienempi syntyessään tismalleen näillä viikoilla. Pääsin hetkeksi makaamaan ihan KTG-käyrällekin, jossa kai haluttiin rekisteröidä vauvan vointia hieman pidempikestoisesti kuin mitä ultrassa olisi ollut mahdollista. Syke oli napakka ja vaihteleva. Pari ihan tiukkaa supistustakin saatiin piirtymään käyrästölle. 

Lääkärin kanssa juteltiin aluksi, että tällä kertaa mahdolliseen käynnistykseen päädyttäessä voitaisiin kokeilla aluksi lääkkeetöntä ballonkia. Kerroin nimittäin, että edellinen käynnistys oli aika raju kokemus, kun jo yksi Cytotec aiheutti järkyttävät non-stop supistukset ja ns. syöksysynnytyksen. No, aika pian sisätutkimuksen yhteydessä kuitenkin todettiin, että Cytotec taitaa sittenkin olla se paras vaihtoehto, sillä anatomiani on sellainen, että kohdunkaulaan on lähes mahdotonta päästä käsiksi. Hän ei siis myöskään pystynyt arvioimaan, kuinka paljon kanavaa on vielä jäljellä tai että onko siellä tapahtunut pehmenemistä. Vähän turhauttavaa, mutta toisaalta jos Cytotec tekee samat taikansa kuin viimeksi, niin lapsi on pihalla neljässä tunnissa.

Että nyt sitten vaan odotellaan, odotellaan ja vähän vielä odotellaan...

tiistai 18. heinäkuuta 2023

Rv 38: hetken hengähdys

Onpa outo fiilis! Taapero lähti eilen 300 kilometrin päähän mummolaan ensimmäistä kertaa ihan yksin. Öitä ollaan oltu kyllä erillään ennenkin, mutta aina vähintään jompi kumpi vanhemmista ollut seuraavana aamuna taas paikalla. Mutta sinne hän niin reippaasti kiipesi papan auton kyytiin ja vilkutti iloisesti, kun auto kurvasi pois kotipihasta. Ensimmäisten viestien perusteella kaikki on mennyt hyvin eikä äitiä tai isiä ole ainakaan vielä ollut ikävä. Mikäli hän viihtyy hyvin, tulee hän takaisin vasta perjantaina, mutta tietysti hänen ehdoillaan mennään päivä kerrallaan.

Nyt meillä on siis miehen kanssa hetki aikaa kerätä voimia ja olla vain (mies toki on päivät töissä, mutta muuten). Itse olen varannut kalenterista aikaa lähinnä päiväunille ja kävelylenkeille. Meinattiin myös käydä pitkästä aikaa leffassa ja syömässä, sillä hääpäivä numero 4 olisi sopivasti muutaman päivän kuluttua. Tämmöiset pienet poikkeamat arjessa tuntuvat superluksukselta!

Ei kyllä haittaisi ollenkaan, vaikka vauva päättäisi syntyä esim. tänään. Raskauteen sinällään en ole kypsä fyysisen voinnin osalta, mutta tähän jatkuvaan huoleen vauvan kasvusta olen enemmän kuin valmis. Myöhemmin tällä viikolla on jälleen kasvukontrollin aika, joten kohta sen kokoarvion taas pääsee kuulemaan, ja nyt pitäisi olla ainakin 2,6kg kasassa mikäli kasvu olisi jatkanut omaa (niukkaa) linjaansa. Jos se jää tuon alle, niin tiputaan pois käyriltä ja varmasti jo sovitaan joku käynnistysaikakin. Pyydän myös tuolla käynnillä tarkistamaan kohdunkaulan tilanteen, sillä viimeiset pari viikkoa on supistellut aika ikävän tuntuisesti lähes koko ajan ja olisi kiva tietää, ovatko ne jo pehmentäneet paikkoja. Ai niin, ja raskauden ekalla kolmanneksella alkanut ummetus on vihdoin loppunut kuin seinään - tilanne on kolmen viime päivän aikana kääntynyt lähes päälaelleen, ja joudun juoksemaan vessassa 2-5 kertaa päivässä... Olisko se ennusmerkki alkavasta synnytyksestä? 🤞🏻

keskiviikko 5. heinäkuuta 2023

Rv 36: kuukausi kesälomaa takana taaperon kanssa + tiheät kasvukontrolliultrat

Irwinin sanoin: se oli viuhahdus... Kesäkuu nimittäin. Ajoittain hyvinkin mielenkiintoista (lue: raskasta) vauhdikkaan ja helposti tylsistyvän taaperon kanssa, mutta pääosin oli oikein onnistunut kesän aloitus. Alkuun minä ja lapsi vietimme viikon vanhempieni luona kotikaupungissani ja mies pääsi tällä välin toteuttamaan omia juttujaan soutuvaelluksen muodossa. Tämän jälkeen oli viikko koko perheen yhteistä lomaa sisältäen ihan tavallista kotona olemista, leikkipuistoilua, muovailuvahataiteilua ja uimarantailua. Sitten mies palasikin töihin ja me tytöt jatkoimme kaksin lomailua. Ajattelin, että ennen vauvan syntymää käytäisiin vielä Muumimaailmassa kun kerran tässä melko lähellä asutaan, ja kotieläintilalla - toki olettaen, että oma olotila sen sallii, sillä ainoana aikuisena ja raskaana olevana sellaisena nuo retket ovat kyllä aikamoinen rutistus. Mies lomailee vielä viikon verran heinäkuun lopulla ja sitten todennäköisesti alkaakin melko suoraan isyysloma, niin ei onneksi tarvitse enää itse jaksaa silloin huhkia kaikkea. 

Viimeksi kirjoitin, että olemme siirtymässä pinniksestä juniorisänkyyn. Siirtymä on ollut varsin onnistunut, sillä lapsi on öisin pysynyt sängyssä ja päivälläkin karannut vain 3 kertaa! Unet ovat myös muuten olleet ihan samanlaiset kuin pinnasängyssäkin, ei ole ilmennyt levottomuutta tai muuta ongelmaa (vaikkakin päikkäreiden osalta taitaa muuten vaan olla se hetki edessä, että jäävät pikkuhiljaa pois). En olisi uskonut, miten kivuttomasti sängyn vaihto voi sujua. Mitään ihmeellistä muutosta rutiineihin emme muuten tehneet, ja tuskin osaisin antaa mitään helpottavia vinkkejä edes, jos joku kysyisi minulta neuvoa tähän asiaan - täytyy vain todeta, että ajankohta taisi tällä kertaa osua nappiin ja lapsella oli valmiudet tähän muutokseen. 

Sitten otsikon toiseen aiheeseen eli vauvan kasvukontrolliultriin. Ensimmäinen oli tosiaan raskausviikolla 30, seuraava rv 34 ja nyt niitä onkin sitten jo joka toinen viikko synnytykseen saakka. Vauvalla vaikuttaisi voinnin puolesta olevan kaikki ihan ok, on aktiivinen liikkumaan ja sykkeet hyvät, napavirtaukset kunnossa jne. Silti kasvu on nyt joka kerta hidastunut ja hidastunut, ja sieltä lähes keskikäyrän tuntumasta ollaan tiputtu alimmalle käyrälle. Tänään lääkäri sai painoarvioksi 2370g, joka tarkoittaa että kahdessa viikossa painoa olisi tullut vain 200g. Yleensä tuon verran tai enemmänkin kertyy jo viikossa. Kokonsa puolesta vauva on noin 3 viikkoa ikäistään pienempi. Seuraava aikani on rv 38 ja silloin voidaan tarvittaessa miettiä synnytyksen käynnistämistäkin, jos kasvu on tuolloin pudonnut pois käyriltä tai ihan pysähtynyt. Lääkärin mukaan tällä hetkellä synnytystä ei kuitenkaan tarvitse lähteä edistämään, vaan niin kauan kuin ylipäätään tulee kasvua, on mahassa parempi kehittyä kuin sen ulkopuolella. Ja onhan siinä toki vissi ero, syntyykö vauva viikolla 36 vai 38, mm. sen kannalta kuinka virkeä tai jäntevä hän on, ja kuinka hyvin jaksaa hengittää itsenäisesti.

Jännittäviä aikoja. Silti huojentavaa, että olen nyt niin tarkassa syynissä koko ajan. Vielä kun muutaman viikon saisi tässä jotenkin jaksettua.