perjantai 28. helmikuuta 2020

Alkionsiirron jälkeiset päivät

Jee, keskiviikkona saatiin kuin saatiinkin yksi erinomainen alkio siirrettyä! Kaksi kaveria saatiin vielä pakkaseenkin, mutta yksi hitaampi kehittyjä valitettavasti meni roskikseen. Aikamoinen saalis, koska alunperin olin ihan varma, ettei yksikään munasolu hedelmöittyisi tai ainakaan lähtisi jakautumaan normaalisti. Meillä käytettiin sekä perinteistä maljahedelmöitystä että ICSI:ä, ja molemmilla tekniikoilla saatiin tuloksia aikaiseksi. Pienet aplodit lääketieteelle kyllä tässä kohtaa.

Siirto-operaatio oli hyvinkin helppo, inseminaatioon verrattavissa oleva kokemus. 5-päiväinen alkio siirrettiin kohtuun katerin avulla ja sitten toivotettiinkin tsemppiä matkaan. Alkio on ollut kyydissä vasta kaksi päivää, joten mitään tuntemuksia ei luonnollisesti vielä ole, mutta väkisinkin sitä yrittää etsiä merkkejä mahdollisesta kiinnittymisestä, eli pieninkään vatsan nipistys ei jää huomiotta. Raskaustestin saisi tehdä 8.3., jos nyt sinne asti malttaa (nope).

Kaiken kaikkiaan tosi hyvin mennyt kaikki tähän saakka ja sekös nyt pelottaakin, sillä onnistumistoiveet ovat nostaneet taas päätään. Luonnollisen raskauden suhteen minulla ei ole pitkiin aikoihin ollut enää odotuksia, enkä 2. tai 3. inssinkään kohdalla jaksanut uskoa ihmeeseen. IVF on kuitenkin keinona niin tehokas, että tällainen peruspessimistikin on alkanut taas haaveilla onnistumisesta. Pudotusta maanpinnalle odotellessa.

maanantai 24. helmikuuta 2020

So far, so good... Ensimmäinen IVF-hoito loppusuoralla

Enpä olisi uskonut, miten kivuttomasti (kirjaimellisesti!) stimulaatiohoito sekä munasolupunktio lopulta sujuivat. Myös jälkikäteen olo on ollut todella hyvä. Alla jonkinlainen yhteenveto aiheen ympäriltä.

IVF-hoidon stimulaatio-osuus aloitettiin tosiaan Gonal-F:lla, jota pistelin yhteensä 8 päivää annostuksella 150 IU. Lääkitys toimi toivotulla tavalla, sillä seurantaultrassa löydettiin vasemmasta munasarjasta 8 ja oikeasta 6 follikkelia, joiden koot vaihtelivat 6-15mm välillä. Punktio sovittiin saman viikon perjantaille, jolloin follikkeleilla oli aikaa kypsyä vielä muutama päivä.
Fyremadelia eli ovulaation estolääkettä pistelin yhteensä 5 päivän ajan, ja sitten keskiviikkona illalla tasan 36h ennen punktiota sain tuikata Ovitrellen. Torstaina oli lääkkeetön "välipäivä".

Punktiopäivän aamuna menimme miehen kanssa sairaalaan palloilemaan hieman seiskan jälkeen. 7:45 hoitaja kutsui minut huoneeseen ja tehtiin esivalmistelut toimenpidettä varten; sain kanyylin kyynärtaipeeseen - muutaman kämmenselkään kohdistuneen epäonnisen yrityksen jälkeen - ja lisäksi piti käydä tyhjentämässä rakko vessassa. Pian minut tultiinkin hakemaan toimenpidehuoneeseen, jossa kaksi hoitajaa, labratyöntekijä sekä lääkäri ottivat minut vastaan. Punktio aloitettiin kohdunpohjan puuduttamisella, joka nippasi hiukan. Samalla sain erittäin tujua suonensisäistä kipulääkettä, joka humahti päähän ihan kiitettävästi. Itse punktio ei tuntunut juuri missään, ja koska munarakkuloita oli aika pieni määrä, niin koko operaatio oli paketissa 5 minuutissa. Tämän jälkeen sain kyydin pyörätuolissa lepohuoneeseen, jossa selvittelin päätäni noin 45 minuutin ajan. Sairaslomaa olisi saanut 2 päivää (punktiopäivän ja sitä seuraavan), mutta minulla ei ollut tarvetta, koska olin viimeistä päivää talvilomalla ja viikonloppukin oli vielä välissä ennen töihin paluuta.

Heti sairaalassa labratyöntekijä ilmoitti, että kerätyistä 14 follikkelista peräti 10:ssa oli munasolu. Viikonlopun yli jouduttiin kuitenkin jännäilemään, ennen kuin saatiin tietää, onko mikään niistä lähtenyt hedelmöittymään... Maanantaiaamu ei olisi voinut alkaa paremmin, sillä klinkalta ilmoitettiin, että meillä on 4 alkiota kehittymässä <3 Toki ollaan aivan varhaisessa vaiheessa, eikä pidä liikaa innostua, mutta näillä näkymin keskiviikkona päästään alkion tuoresiirtoon. Siitä se piina vasta kunnolla alkaakin!

tiistai 11. helmikuuta 2020

Let the IVF begin

Vihdoinkin menkat. Kuka tietää, ehkä olin vain ollut niin paineissa IVF:n alkamisesta, että onnistuin psyykkaamaan vuodon alkamisen tavallista myöhemmäksi.

Aloitin siis tänään, kiertopäivänä 3 Gonal-F:n piikittämisen annoksella 150 IU. No jännitti taas niin paljon, että tein pari mokaa heti alkuun - en poistanut ampullissa olleita ilmakuplia ja unohdin pitää männän pohjaanpainettuna kun vedin neulaa ulos. Ehkä huomenna sujuu jo paremmin... Fyremadelin aloitan kp 7.

Seurantaultra saatiin sovittua kivasti lomaviikon alkuun, maanantaille 17.2. Mikäli follikkelitilanne on tuolloin jo tarpeeksi hyvä, voidaan samalla käynnillä sopia punktioaika. Olisi ihan täydellistä, jos sekin onnistuisi lomalla!

Nyt en jotenkin osaa keskittyä mihinkään muuhun kuin tähän. Toivon niin kovasti, että lääkkeiden annostus ja kaikki muutkin jutut menevät nappiin kerralla...

torstai 6. helmikuuta 2020

Tuskailua

Voi perkele. Tottakai juuri tällaisena hetkenä kun oikein odottaa menkkojen alkavan, ei niitä näy missään. Nyt on kp30 eli eivät vielä pahasti ole myöhässä, mutta harvoin minulla kierto venähtää näinkään pitkäksi... Olisikohan nyt stressiä työpaikan vaihdoksen myötä. En rehellisesti muista, koska olisin viimeksi ollut näin kuormittunut ja ylityöllistetty! Samaan hengenvetoon täytyy kuitenkin todeta, että hienoltahan se tietysti tuntuu, kun kokee olevansa tarvittu ja kaivattu osa työyhteisöä.

Takaisin aiheeseen. Ei tässä muuten olisi ongelmaa, mutta kun olen ajoittanut talvilomani sillä ajatuksella, että IVF:n pariin päästäisiin suunnilleen viikolla 8. Toki tähän hoitoruljanssiin kuuluu useampi seurantaultrakäynti sekä lopulta itse punktio ja mahdollinen alkion tuoresiirto, eli kaikkea ei yhden viikon aikana saada missään nimessä tapahtumaan - mutta töiden kannalta olisi ihanteellista, että edes se hemmetin punktio + tuoresiirto ajoittuisi loma-aikaan, ettei tarvitsisi loman jälkeen heti saikuttaa. Vaikka ei ehkä pitäisi ajatella asioita näin työ-lähtöisesti, niin kyllä sitä kuitenkin miettii poissaolojen vaikutusta loppukevään työkuormaan... No, toisaalta en saa kaikkia terveystarkastuksia tehtyä kuitenkaan kesään mennessä vaikka olisin paikalla 24/7, että tuskinpa se pari poissaolopäivää enää pahemmin tätä venettä kaataa.

Noh, ei se auta kuin odotella. Yksi raskaustestikin kuumottelisi kotona, mutta teen sen vasta jos kierron pituus alkaa venyä yli 35:n.