perjantai 1. marraskuuta 2019

Viimeinen (?) inseminaatio

Terkut kolmannesta inseminaatiosta. Olosuhteet olivat jälleen kerran kohdillaan, eli miehen näyte superhyvä, minulla reilun kokoinen follikkeli irtoamassa ja niin edelleen.

Tällä kertaa lääkäri toi esille kohtuni supisteluherkkyyden. Katetria kohtuun vietäessä valittelin kohdun supistelevan ikävästi - ja itse asiassa monet gynekologiset toimenpiteet aiheuttavat samanlaista oirehdintaa. Olen ajatellut sen kuuluvan asiaan. Lääkäri kuitenkin totesi, ettei se kuulosta ihan nomaalilta ja päätellen siitä, kuinka paljon siemennestettä valui takaisinpäin operaation jälkeen, voi kohtuni hyvinkin olla turhan supisteluherkkä. Tämä luonnollisesti hankaloittaa siittiöiden kulkua oikeaan suuntaan, kun kohtuni tekee kaikkensa saadakseen ne ulos... Toivottavasti sinne jäi nyt edes jotain, koska tunsin itsekin miten iso määrä valahti pihalle.

Loppukiertoon sain Lugesteron 200mg emätinkapselit, jotka aloitan 3 päivän kuluttua. Niitä tulisi käyttää vähintään 10 päivän ajan. Sain myös yllätyksekseni vielä yhden hormonipiikin, Gonapeptylin, laitettavaksi viikon kuluttua eli oletettuna alkion kiinnittymispäivänä. Sen pitäisi jotenkin auttaa kiinnittymisessä, joten sen suurempia kyselemättä sanoin lääkärille, että yes please, gimme those hormones.

Otsikon kysymysmerkki johtuu siitä, että alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän oli tarkoitus tehdä kolme inssiä, joka on aika "perusmäärä" ennen IVF-hoitoon hakeutumista. Lääkärin mielestä meidän tapauksessamme voisi kuitenkin olla perusteltua tehdä vielä neljäs inssi, jossa käyttäisinkin Letrozolien sijaan pistettäviä (tehokkaampia) hormonilääkkeitä alkukierrossa ja ennen toimenpidettä saisin syödä vielä nitroja, jotka kuulemma rentouttavat kohtulihasta ja mahdollistavat näin siittiöiden paremman etenemisen. Kuulostaa hurjalta, mutta kyllä sitäkin vaihtoehtoa kannattaa miettiä. Tällä hetkellä on kuitenkin sellainen fiilis, että ei kiitos enää yhtään inssiä. Ainakin haluan nyt parin kuukauden paussin, jonka aikana ei tarvitse miettiä kuinka mones kiertopäivä on menossa tai että milloinkas se hormonipistos pitikään taas ottaa.

Soittelen klinikalle sitten kun menkat alkavat, jolloin meille tehdään lähete IVF-jonoon. Jonottelua ei yksityissektorilla olisi ja IVF-hoidot voisi aloittaa vaikka saman tien, mutta pyydämme nyt taloudellisista syistä siirtoa julkiselle puolelle. Tähän mennessä lapsettomuuspolin käynteihin on mennyt rahaa reilu 2000e, joka mielestäni on vielä aika pieni hinta ensikäynnistä, HSSG-tutkimuksesta, labratutkimuksista ja kolmesta inssistä hormonitukilääkkeineen. Mutta IVF onkin asia erikseen, listahinta esimerkiksi Mehiläisen sivuilla on 2500-2600e ja tämä on käsittääkseni vasta se ensimmäinen vaihe, kun munasolut kerätään ja hedelmöitetään. Kun alkioita sitten pakastetaan ja sulatetaan, maksaa se lisäksi tonnin per kerta.

Ihmeitä (tai lottovoittoa) odotellessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti