Eilen, kiertopäivänä 13, käytiin ovulaatioultrassa. Follikkeli oli 16.7 mm kokoinen eli ei vielä irtoamispisteessä, mutta ihan hyvällä mallilla kehittymässä kuitenkin. Munarakkula kasvaa lähellä ovulaatioajankohtaa noin 1.5 - 3 mm vuorokaudessa ja ns. "kypsä munarakkula" on kooltaan keskimäärin 18 - 24 mm. Irtoamiseen ja ovulointiin vaikuttaa lutenisoiva hormoni, jonka korkeinta huippua ovistesteilläkin yritetään bongata.
Sovimme lääkärin kanssa, että seurailen kotitestein ovulaation kehittymistä ja olen heti yhteydessä, jos testi on positiivinen, niin varataan inseminaatioaika LH-huipun jälkeiselle päivälle. Mikäli ovulaatiota ei torstaihin (kp 16) mennessä tapahdu, niin pistän sitten Pregnylin, joka on eräänlainen "munarakkulan irrotuspiikki". Munarakkulahan on siinä vaiheessa kuitenkin jo riittävän kypsä ja oikean kokoinen, että hedelmöittyminen on mahdollista. Pistosta seuraavana päivänä päästään sitten tekemään inseminaatio, ettei tule viikonloppu ja klinikan sulku vastaan.
Samalla käynnillä allekirjoitimme suostumuksen, jossa annoimme yhteisesti luvan käyttää sukusolujamme kaikissa meitä koskevissa hedelmöityshoidoissa. Suostumus kattaa niin inseminaation, IVF-hoidon kuin pakastealkionsiirronkin ja on voimassa 5 vuotta. Mikäli eroaisimme, niin tuo sopimus tottakai raukeaisi. Nainen yksin ei siis voi jatkaa hedelmöityshoitoja esimerkiksi pakastealkioilla, jotka on hedelmöitetty ex-kumppanin siittiöillä.
Kirjoittelen lisää varmaan ensi viikolla, kun toimenpide on saatu tehtyä. Siihen asti yritän olla rauhallinen ja pitää toiveita varovasti koholla - olisikohan vihdoin meidän vuoromme?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti