perjantai 1. heinäkuuta 2022

Oireeton

Ensimmäinen toiveeni romuttui, sillä en tällä kertaa tuntenut mitään alkion odotettuna kiinnittymisajankohtana. Enkä ole muutenkaan huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa voinnissani, mitä nyt väsyttää ihan tautisesti (se tosin alkoi jo ennen siirtoa ja johtunee Cyclogestistä).

Yllättävän vähän olen kyllä koko juttua edes pohtinut. Aina välillä havahdun ajatukseen, että ainiin, saatan ihan oikeasti olla raskaana, koska onhan sisälleni laitettu juuri alkio. Toki normaalissa kierrossakin raskauden mahdollisuus on olemassa, mutta alkion olemassaolosta ei välttämättä koskaan saa tietää, sillä iso osa raskauksista menee kesken ennen kuin testi edes näyttäisi positiivista. Kuinkahan monta alkiota minun kohdussani on vieraillut tietämättäni?

Suurin osa ajasta kuitenkin menee normaalissa arjen tohinassa 1,5-vuotiasta viihdyttäen ja hoitaen. Ei ole paljon aikaa kärvistellä piinaviikkojen kourissa. Lisäksi viikonloppuna on siskoni häät, joten kaason hommat vievät osan aivokapasiteetistani.

Olen päättänyt odottaa testien kanssa vähintään keskiviikkoon. Sekin on tosi aikainen ajankohta, mutta viimeksi onnistuneessa siirrossa herkkä testi näytti hailakan viivan piinapäivänä 6. Toivottavasti edes päästään sinne asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti