Positiivisella mielellä

HSSG-tutkimuksesta on nyt kulunut viikko. Koko viime viikon ajan tunsin tavallista voimakkaampaa, ovulaatiokivuksi sopivaa juilintaa oikealla munasarjassa (eli siellä, missä lääkäri totesi follikkelin olevan hyvässä kasvuvauhdissa). Lauantaina (kp 13) oli hetkellisesti myös kuukautiskivun tyylistä särkyä kauttaaltaan alavatsalla, mutta se ohittui noin puolessa tunnissa. En tiedä, johtuvatko nämä poikkeukselliset tuntemukset itse tutkimuksesta vai mahdollisesti kahden edellisen kierron keltarauhashormoneista, mutta thank god olo on nyt taas normalisoitunut. En yleensä reagoi näin voimakkaasti ovulaatioon.

Olemme tässä kierrossa olleet ehkä jopa hieman aktiivisempia yrityksen suhteen, jos vertaa edelliseen pariin kuukauteen. Toivoisin niin kovasti, että vihdoin meitä onnistaisi.

Kokemukseni HSSG-tutkimuksesta

Nyt on munanjohdinten aukiolotutkimus tehty, eikä tarvitse enää lukea vain muiden kauhukertomuksia vauva.fi -palstalta. Spoiler alert: se ei ollut ollenkaan niin kamalaa mitä etukäteen kuvittelin.

Menin vastaanotolle valmistautumatta mitenkään erityisesti, ainoastaan Burana 800mg olin ottanut esilääkitykseksi (ja katsonut, että tilillä on 220e rahaa, ettei käy nolosti maksuhetkellä). Esilääkitystä suositellaan siksi, että toimenpide voi aiheuttaa kramppimaisia, kuukautiskipuun verrattavissa olevia tuntemuksia.

Alkuun tehtiin tavallinen gynekologinen tutkimus, jossa lääkäri totesi kohdunnapukkaani painellessaan kohdun takaosan olevan hyvin aristeleva, viitaten mihinkäs muuhun kuin endometrioosiin. Muutoin kaikki tässä perustutkimuksessa oli kuten pitääkin.

Seuraavaksi asennettiin spekula ja alettiin ujuttamaan katetria kohtuun. Ikävimmältä ehkä tuntui, kun hoitaja alkoi täyttää balongia, jotta katetri pysyisi paikallaan kohdussa. Sekin kesti kuitenkin vain pienen hetken, eikä ollut missään nimessä sietämätöntä - itseäni ehkä vain ällötti koko toimenpide jostain syystä.

Itse tutkimus ei juurikaan tuntunut missään, korkeintaan pientä nipistelyä oli välillä. Lääkäri tosiaan ultralla katseli, kun hoitaja ruiskutti katetriin steriiliä vettä + ilmakuplia, jotka kulkivat iloisesti sinne minne pitääkin. Munanjohtimeni ovat siis auki! Samalla huomattiin, että aikaisesta kierron vaiheesta huolimatta oikeassa munasarjassa oli kasvamassa mahtavan kokoinen follikkeli (19,5mm) eli todennäköisesti ovulaatio on ihan juuri tapahtumassa. Tämäkin oli arvokas tieto, sillä kahdessa edellisessä kierrossa olen syönyt Teroluteja ja ilmeisesti niillä on nyt ollut jotain vaikutusta tähän aikaistuneeseen ovulaatioon.

Sovimme lääkärin kanssa, että koska missään ei ole sellaista "näkyvää vikaa" niin odotellaan vielä haluamamme aika hoitojen aloittamisen suhteen. Miehen kanssa alustavasti keskusteltiin, että ehkä syksyllä voisi lähteä liikkeelle inseminaatiosta. Vietetään nyt ensin välissä kuitenkin rento ja kiva kesä häiden, matkustelun ja muun mukavan merkeissä.

It's not you... It's me

Miehen labratulokset valmistuivat ja voimme huokaista helpotuksesta: siellä oli kaikki niin kuin pitääkin.

Hyvien uutisten kääntöpuolena on toki se, että sain vahvistusta aiemmalle ajatukselleni siitä, että todennäköisimmin "vika" on minussa. Minustakaan ei toistaiseksi ole löytynyt mitään selittävää tekijää lapsettomuudelle, mutta jokinhan tässä kehossa mättää, kun saan kipukohtauksia ja ovuloin melko myöhään ym.

Tekisi ihan älyttömästi mieli JUST HETI NYT varata aika munanjohdinten aukiolotutkimukseen. Se pitäisi tehdä kiertopäivänä 7-10, eli kuukautisten jälkeen mutta selkeästi ennen ovulaatiota. Hankalaa tästä tekee se, että syön parhaillani niitä Teroluteja, enkä voi ollenkaan ennustaa, kuinka hyvin ne tällä kertaa pitävät kuukautiset poissa. Nostin annoksen gynen ohjeella 2 tbl / vrk eli oletettavasti nyt vuoto pysyisi poissa paremmin.

Noh, kattellaan...

Ei mitään, vieläkään

Vauvaa ei edelleenkään näy eikä kuulu, mutta siihen on tässä viimeisen 1,5 vuoden aikana jo tottunut. Mitenköhän sekaisin sitä menisi, jos testiin pärähtäisikin joskus plussa, hah. Mies on nyt vihdoin toimittanut oman näytteensä laboratorioon ja vastauksien pitäisi olla meillä tiedossa noin viikon kuluessa. Jos siellä on kaikki kunnossa, niin seuraavaksi varmaan varaan aikaa HSSG- eli hysterosonosalpingografiatutkimukseen (kauhea sanahirviö). Sillä saadaan vielä selville, ovatko munanjohtimet tukossa, tuo aiemmin tehty ultraääni kun ei sitä välttämättä paljasta.

Syön nyt toista Terolut-kuuriani, jälleen ajatuksena siirtää menkkoja. Viime kierrossa Terolutit pitivät vuodon poissa kp 31 saakka, toivottavasti tällä kertaa saisi siirrettyä ihan reippaasti enemmän... Pitänee soitella gynelle ja varmistaa, voisiko Teroja ottaa vaikka 2 päivässä.

Väsynyt pettymyksiin

Meninpä sitten hormonihuuruissani tekemään raskaustestin viime viikon torstaina, 2 viikkoa oletetun ovulaation jälkeen. Kuukautisethan siinä vaiheessa olivat tottakai poissa Terolutien vuoksi. Ajattelin testin kuitenkin näyttävän edes jotain, jos raskaus olisi alkanut. Mutta aivan selkeä negatiivinen sieltä pamahti, ei pienintäkään epäilystä.

Kuinka ollakaan, Teroluteista huolimatta kuukautiset alkoivat lauantaina, eli kierron pituudeksi tuli 31 päivää. Ehdin vielä lauantaina ottaa pillerin, mutta sen jälkeen en ole niitä jatkanut, koska vuoto alkoi niin selkeästi. Harmittaa, koska nyt minun täytyy syödä ainakin vielä toinen (jollei jopa kolmas) Terolut-kuuri, jotta saan kuukautisia lykättyä riittävästi häitä + häämatkaa ajatellen. Täytyy seuraavaksi varmaan aloittaa niiden käyttö jo aiemmin, vaikkapa kp 22, josko silloin tehoaisivat paremmin... Taaaai, sitten pyydän lääkäriä kirjoittamaan Primolutit ja toivon niiden siirtävän kuukautisia tehokkaammin.

Väsyttää nyt ihan kokonaisuudessaan tämä koko paska. Facebookin news feediin tulee jatkuvasti kuvia onnellista odottajista ja tuoreista vanhemmista, ja itse kärvistelen vaihteeksi taas vatsakipujen kourissa.

Hormonimyrskyä

Aloitin Terolut-kuurin kp 24 ajatuksena siirtää kuukautisia jo nyt, jotta minun ei häissä tarvitsisi kantaa huolta niistä perkeleistä. Olen nyt syönyt 7 tablettia (siis yhden per päivä) ja so far, so good. Kuukautiset eivät ole alkaneet, vaikka lueskelinkin netistä huonoja kokemuksia siitä, miten Terolut ei ole toiminut yhtä hyvin kuin esim. Primolut. Ainut ikävä sivuvaikutus on jäätävä turvotus, normifarkut eivät meinaa mahtua kiinni! Onneksi enää muutama päivä kuuria jäljellä.

Väkisinkin, kun nettiä kahlaa läpi, tulee törmänneeksi myös aiheeseen "Terolut ja raskaus". Kuten olen aiemmissa teksteissäkin jo maininnut, on ovulaationi kohtalaisen myöhäinen (kp 17-18), vaikka kiertoni on ihan tavanomaisen mittainen (27-28 päivää). Olen tässä salaa jo ehtinyt toivomaan, että extra-keltarauhashormoni pitäisi kohdun limakalvoa vahvempana pidempään, jotta mahdollinen hedelmöittynyt munasolu ehtisi kiinnittyä. Tiedostan, ettei Terolutia yksinään yleensä käytetä raskautumisen tukemiseen, ja että on niin paljon muitakin raskaaksi tulemiseen vaikuttavia hormoneja, että ei yksi keltarauhaspilleri autuaaksi tee. Aina voi kuitenkin toivoa, eikös?

Labratulokset

Kävin viime viikolla minulle määrätyissä labrakokeissa ja tänään lääkäri soitteli tuloksista.

Perusverenkuva, kilpirauhasarvot ja prolaktiini olivat normaalit, mutta yllättäen ferritiini (eli varastorauta) matala. Ferritiini on aika haasteellinen tulkittava ja nykypäivän trendi-ilmiöksikin nimetty tutkimus. Normaalit viitearvot ovat suurin piirtein 10-150ug/l ja itselläni tuo arvo oli 12. Lääkäri kertoi, ettei ole täysin selvää, millä tavalla varastoraudan puute vaikuttaa raskautumiseen; esim. Intiassa, jossa naisten ravitsemustilanne on heikko, syntyy kuitenkin paljon lapsia.

Joka tapauksessa minulle suositeltiin rautalääkityksen aloittamista, vaikka siis hemoglobiini oli 130. Lisäksi runsaisiin kuukautisvuotoihin sain kokeiltavaksi Caprilon-valmisteen, joka vähentää vuodon määrää ja sitä kautta osaltaan vaikuttaa rauta-arvojen kohenemiseen. Olen kieltämättä jo viimeiset pari vuotta väsähtänyt todella helposti pienistäkin ponnisteluista, kävin työterveydessä muistaakseni vuosi sitten syksyllä valittamassa asiasta. Joten jos ei muuta, niin toivotaan rautakuurista olevan hyötyä ainakin virkeyteen.

Pyysin lääkäriä samalla kirjoittamaan minulle kuukautisten siirtopillerit. Menkat tulisivat juuri mukavasti hääpäivänämme, joten haluan hyvissä ajoin jo sekoittaa kierron niin, että katastrofilta vältytään. Sain Terolutit, joita lääkärin mukaan voi turvallisesti käyttää siirtotarkoituksessa, vaikka raskaustoive onkin. Nämä asiat on kuitenkin AINA syytä varmistaa omalta lääkäriltä, eikä omin päin alkaa lääkitsemään itseään.

Kohti apteekkia, siis!