Jaiks, nyt on tälle raskaudelle asetettu parasta ennen -päiväys. Ensi viikon perjantaina 28.7. (rv 39+4) menen käynnistykseen, mikäli ennen sitä synnytys ei käynnisty itsestään.
Vauvalla oli taas kaikki oikein hyvin ultrassa. Kokoarvio on tällä hetkellä 2781g, joka alkaa kuulostaa jo tosi hienolta verrattuna siihen, että esikoinen oli tosiaan 350g pienempi syntyessään tismalleen näillä viikoilla. Pääsin hetkeksi makaamaan ihan KTG-käyrällekin, jossa kai haluttiin rekisteröidä vauvan vointia hieman pidempikestoisesti kuin mitä ultrassa olisi ollut mahdollista. Syke oli napakka ja vaihteleva. Pari ihan tiukkaa supistustakin saatiin piirtymään käyrästölle.
Lääkärin kanssa juteltiin aluksi, että tällä kertaa mahdolliseen käynnistykseen päädyttäessä voitaisiin kokeilla aluksi lääkkeetöntä ballonkia. Kerroin nimittäin, että edellinen käynnistys oli aika raju kokemus, kun jo yksi Cytotec aiheutti järkyttävät non-stop supistukset ja ns. syöksysynnytyksen. No, aika pian sisätutkimuksen yhteydessä kuitenkin todettiin, että Cytotec taitaa sittenkin olla se paras vaihtoehto, sillä anatomiani on sellainen, että kohdunkaulaan on lähes mahdotonta päästä käsiksi. Hän ei siis myöskään pystynyt arvioimaan, kuinka paljon kanavaa on vielä jäljellä tai että onko siellä tapahtunut pehmenemistä. Vähän turhauttavaa, mutta toisaalta jos Cytotec tekee samat taikansa kuin viimeksi, niin lapsi on pihalla neljässä tunnissa.
Että nyt sitten vaan odotellaan, odotellaan ja vähän vielä odotellaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti