keskiviikko 31. elokuuta 2022

Syyskuulumisia

Hei vaan, viimeisimmästä postauksesta onkin vierähtänyt jo tovi.

Ensimmäinen kuukausi työ- ja päiväkotiarkea on nyt koettu. Oma onnellisuustasoni on noussut selvästi ja jaksaminen kotona on aiempaa parempaa, ja mikä tärkeintä, myös lapsi rakastaa tarhassa oloa ja jää sinne aamuisin hymyssä suin. Oli täysin oikea ratkaisu lähteä neljän seinän sisältä pois homehtumasta.

Ihan pelkkää juhlaa tämä suinkaan ei ole ollut. Lapsi on parhaillaan toista kertaa räkätaudissa, mikä nyt sinällään ei yllätä, koska keskimäärin tarhalaiset sairastavat 10-12 tautia vuodessa... Ja mitä minuun tulee, niin olen jälleen alkanut saamaan paniikkikohtauksia töissä (mikä on aika omituista, koska tosiaan menen töihin ihan mielelläni). Propralia käyttämällä selviän vastaanotoista, vaikka eihän se ahdistuksen tunnetta poista, auttaa vain vähentämään paniikin fyysisiä oireita kuten sydämentykytystä. Luulen, että raskaus / synnytys laukaisi minulla paniikkihäiriön, sillä aikaisemmin kohtauksia saattoi olla vain silloin tällöin, joskus oli vuosiakin välissä. Nyt tiedän varmuudella, että saan joka päivä kohtauksen, jos olen töissä tai jossain muussa yltiösosiaalisessa tilanteessa. Pitää tähän jossain vaiheessa miettiä ehkä jotain ratkaisuja. Teen nyt jo lyhennettyä työpäivää (6h) ja se varmasti tukee mielen hyvinvointia. Olen myös pyrkinyt pitämään työtahdin inhimillisenä, koska liika kiire vain lisää paniikkia, mutta sen noudattaminen on osoittautunut aika vaikeaksi, mm. siksi, että nyt yritetään kiriä korona-ajan tekemättä jääneitä töitä ja samaan aikaan tehdä tämän vuoden hommia. 

Tässä kuussa tuli muuten vuosi täyteen baby numero kakkosen yritystä. Eipä ole edelleenkään näkynyt tai kuulunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti