Näin sitä ollaan täsmälleen raskauden puolivälissä. Hurjaa, miten nopeasti viimeiset pari kuukautta ovatkaan menneet! Alkuraskaus oli tottakai sellaista olon ja oireiden kuulostelua, ja joka päivä tuli mietittyä, että taas ollaan vähän turvallisemmilla vesillä. Nyt tätä ajan kulua ei oikein enää tule ajateltua samalla tavalla ja raskaudesta on tavallaan tullut luonnollinen osa minua.
Olemme nyt tehneet ensimmäiset hankinnat vauvalle. Pinnasängyn saimme käytettynä isosiskoltani ja hoitopöytäkin löytyi tori.fi kautta. Suurin osa tarvikkeista olisi tarkoitus hommata käytettynä, mutta toki esimerkiksi vaunut ja turvakaukalon haluan uutena, enkä kyllä kovin helposti lähtisi kirppareilta ostamaan vaatteita luteiden pelossa. Vaatteita uskon muutenkin tulevan ovista ja ikkunoista, koska lähipiirissä on aika paljon pieniä vauvoja / lapsia joiden vaatteet joutavat kiertoon, ja tiedän isovanhempienkin varmasti työntävän meille kaapit täyteen jos minkälaista bodya ja trikoohousua. Ja onhan se äitiyspakkauskin vielä. Ostetaan sitten itse vaatteita, jos tulee jotain must-have -juttuja vastaan. No, jotain hömpötyksiäkin on tullut tietysti hankittua kaiken tämän rationaalisuuden keskellä; laitoin nimittäin vauvan huonetta varten tilaukseen kaksi suloista julistetta Deseniolta :)
Siitä painonnoususta kun oltiin tuolla viikon 17 neuvolassa huolissaan, niin ei kyllä tarvitse olla enää. Olen edeltävän parin viikon aikana kerännyt 2-3 kiloa painoa, hahhah. No, varmaan kilon verran voi laskea turvotuksen piikkiin, sillä valitettavasti olen tässä lähiaikoina alkanut kärsiä ensimmäistä kertaa raskausaikana ummetuksesta. Normaalisti vatsani toimii päivittäin ja kellontarkkuudella, mutta nyt hyvä jos kahden tai kolmen päivän välein saa jotain liikettä suolistossa aikaiseksi. Olen mm. edeltävät kolme päivää kokeillut vuorotellen Laxoberon-kuulia, Duphalac-liuosta, Vi-Sibilin -kuitujauhetta ja joutunut jopa turvautumaan peräruiskeeseen... Perinteiset veden juonnit ja liikunnat eivät tee yhtään mitään. Tuntuu, että ihan sama mitä keinoja yrittää, niin tukossa ollaan. Ärsyttävää, kun on jatkuvasti täysi ja ähky olo, sekä ajoittain jopa hankala hengittää. Mutta eikai se auta kuin yrittää jatkaa vaan tätä pehmityskuuria ja keskittyä entistä enemmän siihen, että tulee saatua riittävästi kuituja ja nestettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti