Kuukautisia odotellessa yritän pitää itseni kiireisenä ja ajatukset muualla. Niiden pirulaisten pitäisi alkaa juuri sopivasti lapsettomien lauantaina tai äitienpäivänä. Siinä onkin kaksi kategoriaa, joihin molempiin sujahdan yllättävän mutkattomasti. Molemmat puolet ovat olemassa, osana minua, mutta toisistaan irrallisina palasina.
Jostain syystä en ollenkaan nyt haluaisi vastaanottaa sitä pettymystä, jonka kuukautisten alku tuo tullessaan. Ehkä se johtuu siitä, että tiedän alkionsiirron olevan tulevassa kierrossa mahdotonta sairastetun koronan takia, eli menkat eivät tuo tullessaan mitään hyvää.
Olen pidempään ollut jo henkisesti aika lujilla, kuten ehkä teksteistäkin on ollut aistittavissa. Äitiys on viime aikoina kuluttanut minua tavallista enemmän, johtuen lapsen sairastelukierteestä, miehen pitkittyneistä työpäivistä ja minun oman aikani puutteesta. Siihen päälle tämä jatkuva stressaaminen lapsettomuushoidoista.
Tulevalle viikonlopulle olenkin varannut ensimmäistä kertaa ikinä hotellihuoneen vain minulle! Päivällä käydään ensin ystävän kanssa lounaalla, josta ajattelin jatkaa hotelliin päikkäreille ja illemmalla ehkä pitkä juoksulenkki kaikessa rauhassa (riippuu miten koronasta toipuminen edistyy) sekä aivan varmasti pussillinen irtokarkkeja + hömppätelkkaria hotellihuoneessa.
Viikonloppuun tulee väkisinkin mahtumaan myös palauttavaa, rentouttavaa ja ihanaa aikaa. Kuukautisten alku ei määrittele koko viikonloppuani. Minä ansaitsen enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti